Mitä psykologin vastaanotolla tapahtuu?

Suuri osa meistä miettii jossain vaiheessa elämäänsä, olisiko hyödyllistä hakeutua mielenterveysalan ammattilaisen vastaanotolle. Syynä voi olla esimerkiksi ihmissuhdeongelma, työuupumus, epämääräinen paha olo tai ahdistuneisuus. Monella avun hakemista vaikeuttavat epätietoisuus ja erilaiset ennakkoluulot. Blogini ensimmäisessä kirjoituksessa avaan vastaanottohuoneeni oven lukijalle. Vaikka jokainen keskustelutapaaminen ja keskustelujakso on erilainen, kerron nyt yleisellä tasolla siitä, mitä keskustelujakso vastaanotollani voi pitää sisällään.

Ensimmäisellä käynnillä tehdään yhteisen keskustelun kautta alustava arvio siitä, mistä asiakkaan esilletuomassa ongelmassa/tilanteessa pääpiirteissään on kyse. Mitkä asiat ylläpitävät ongelmaa, mitä voimavaroja asiakkaan tilanteessa on ja millaista elämää hän haluaisi elää?

Alusta lähtien pohditaan yhdessä, mitä tavoitteita työskentelylle voidaan asettaa. Tavoitteet voivat olla esimerkiksi toimivampien selviytymiskeinojen opettelua, omien arvojen selkiyttämistä, voimavarojen vahvistamista ja stressitekijöiden vähentämistä. Ensimmäisellä käynnillä sovitaan alustavien tavoitteiden lisäksi se, miten työskentelyä jatketaan: mahdollisten jatkotapaamisten tiheys ja määrä. Keskustelujakson edetessä suunnitelmaa usein muutetaan tilanteen mukaan.

Seuraavissa tapaamisissa jatketaan tilanteen selvittelyä pyrkien löytämään uusia ymmärrystä lisääviä näkökulmia sekä erilaisia mahdollisuuksia tehdä muutoksia tilanteeseen. Työskentelytavat valitaan aina asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden mukaan.

Vastaanottokäynnit rakentuvat yleensä pääasiassa keskustelun varaan. Keskustelun tueksi saatetaan hahmotella tilannetta havainnollistavia kuvia tai karttoja. Lisäksi tapaamisten aikana voidaan tehdä esimerkiksi mielikuva-, mindfulness- ja rentoutusharjoituksia. Erilaisia käytännön harjoituksia on erikseen sovittaessa mahdollista tehdä myös vastaanottotilan ulkopuolella. Tunteiden ja ajatusten käsittelyssä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kirjoittamista, musiikkia ja kuvataidetta.

Usein asiakas voi tapaamisten välillä jatkaa työskentelyä erilaisten kotitehtävien kautta. Tehtävänä saattaa olla esimerkiksi omien ajatus-, tunne- ja toimintamallien havainnointia, kirjoittamista tai uusien toimintatapojen harjoittelua.

Keskustelujakson loppuvaiheessa tehdään yhteenvetoa ja arvioidaan keskustelujakson antia. Yhdessä käydään läpi, mitä ajatuksia ja tunteita keskustelutapaamisten loppuminen herättää. Lopussa suunnataan katse yhä selvemmin tulevaisuuteen ja kerrataan, miten asiakas voi jatkaa positiivisten muutoksien ylläpitämistä ja tekemistä elämässään. Usein sovitaan myös mahdollisuudesta tulla jonkin ajan päästä seurantakäynnille tai tarvittaessa kokonaan uudelle keskustelujaksolle.